Taas olin ilmoittanut meidät agikisoihin. Tällä kertaa kisat olivat Vantaalla, Ojangossa ja ilmoitushetkellä tuomareiksi oli ilmoitettu Ritva Herrala, Pertti Siimes ja Esa Muotka. Ikwilillähän on jo 3 nollaa Herralan allekirjoituksella joten toivon ettei hän tuomarois meidän ratojamme. Tavoitteena ei kylläkään ollut nollia, olimme lähdössa tekemään ehjiä suorituksia ja ehkä tuloksia. Päätin et otetaan riskejä ja yritän kisoissa kokeilla "uusia" teknikoita, jotta aikamme parantuisi.
Meille tuli Pertti Siimes tuomariksi. Eka rata oli hyppyrata ja Ritva Herralan käsialaa. Tutustumisessa mulle tuli jo semmoinen tunne et mun pitäisi ehtiä Ikwilin edelle yhdelle putkelle, muuten siitä tulisi hylky. Kepeistä siis n 90 asteen käännös oikealle muurin kautta u-putken oikeaan päähän. Vasen pää putkesta oli sopivasti hollilla. Mun pitäisi muistaa treenata keppejä silleen et voisin irrota sivulle ja I tekisi kepit itsenäisesti loppuun. Ne ohjaajat onnistuivat viemään koiransa oikeaan päähän putkesta pystyivät irtoamaan kepeillä sivulle ja jotkut jopa tekivät persjätön muurin ja putken välissä. Minä vein Ikwilin keppien loppuun asti, jossa tein valssin ja olin myöhässä kun tultiin putken kohdalla. Eli Ikwil syöksyi väärään päähään putkesta. Loppurata oli sitten ihan hurlumhei, lopetin ohjaamisen ja Ikwil juoksi parin esteen ohi.
Toinen rata: agirata ja Siimeksen oma keksintö. Alku haastava mut kun tiedän et mun valssit ovat aina myöhässä, päätin kokeilla riskillä onnistuinko päällejuoksussa. En ihan kuitenkin onnistunut, Ikwil juoksi esteen "ohi" ja tuli kielto. Sitten taas onnistuin parissa hankalassa kohdassa ja melkein loppusuoralla en vissiin ohjannut Ikwiliä ja hän ohitti myös keinun. Tuloksena siis 10 vp ja 23. sija. Tulos kuitenkin vaikkei se sydäntä lämmittänytkään.
Kolmas rata: myös agirata ja Siimeksen käsialaa. Tutustumisessa tämäkin rata vaikutti olevan ihan ok. Pari kohtaa missä piti ohjata koiran putkeen eikä puomille tai päin vastoin. Myös keinulta vienti hypyn kautta A:lle päin olis voinut mennä väärin sillä houkuttimena oli suora putki. Onnistuin kaikissa käännöksissä vaikka pari niistä meni aika pitkiksi vaikka yritin sanoa Ikwilille et pitää kääntyä tarkasti. Niitä siivekkeitten kiertoa pitää myös muistaa treenata. Meidän tulokseksi tuli nolla, kuudes sija ja merkintö kisakirjaan: Nyt siinä on komeat neljää sm-nollaa, kahdelta eri tuomarilta.
Jälkeenpäin harmitti taas vähän ettemme vieläkään saaneet sertiä. Kotona luin et jos on 30-39 kisailijaa (viimeisessä kisassa oli 31 kpl), serti voi siirtyä korkeintaan kolmannelle sijalle ja sen jälkeen totesin faktat: emme olleet niin lähellä sitä sertiä mitä luulin.
Kotona tarkistin myös sen et ne koirat jotka voittivat meidät viimeisessä kisassa ovat vanhempia kuin Ikwil ja he ovat kisanneet 3-luokassa jo monta vuotta ja melkein kaikki ovat agi- tai hyppyagivalioita. Sen jälkeen päätin et joskus on meidän vuoromme ja silloin näytämme muille mitä kaikkea osaamme.
Luulen et kehitymme koko ajan ja luulenpa et isäni oli taas eilen oikeassa. Olimme yötä hänen luonaan, aamulla kävin juoksuttamassa Ikwiliä meidän tiellämme ja isäni sanoi kun menimme sisään että Ikwil taitaa olla minua paljon nopeampi. Mun pitäisi varmaan treenata, jotta olisin edes vähän nopeampi.
Tarttes varmaan tehdä jotain?
Kommentit