Aamulla oli niska vieläkin kipeä eli eilinen sauna ei auttanut melkein ollenkaan.

Olin antamassa ruokaa koirilleni (joskus jopa muistan tämän asian) ja Ikwilin kuppi oli kadonnut. Viimeinen muistikuva siitä oli että se oli keittiön maton alla piilotettuna. Tiedätte varmaan sen tunteen kun luulet tietäväsi missä jokin asia on, eikä se millään löydy vaikka kuinka katsot. Olin ihan varma että olin joskus eilen nostanut kupin tiskipöydälle, enkä aamulla mitenkään voinut löytää sen tiskipöydältä. Ikwil oli sen näköinen että : "Mitä, oletko kadottanut kuppini?"

Tiedän että yksi koirien lemippuuhista on työntää kupit lattialla, siispä kumarruin ja katsoin lattiatasolta missä kuppi voisi olla. Ja ison sohvan alta löytyi se kadonnut kuppi.

Kun tänään tulin kotiin, löysin punaisen muovisen osan mitä varmaan Ikwil oli pureskellut päivän aikana. Olisitte nähneet miten Ikwil yritti mielistellä minua kun näytin sitä muoviosaa. Iki melkein seisoi päällään ja yritti olla pienen viattoman koiranpennun oloinen jotta en tulisi vihaiseksi. Mietin mistä se pala voi olla? Mulla ei kauheasti ole kirkkaanpunaisia muoviosia. Häkissä on punaiset hätänupit (jos häkin ovet vaurioituvat, voi takaseinän irrottaa kokonaan) mutta toivoin ettei Iki olisi syönyt niitä.

Minulla raksutti vähän aikaa ennen kuin tulin siihen tulokseen että Iki oli löytänyt yhden sukkapidikkeen (muoviosa johon pistetään sukkapari ennen pesua, jotta olisi helmompaa lajitella sukat pesun jälkeen) ja pureskellut sitä päivällä. Nyt jännittää vähän missä loput pidikkeestä on.

Kävimme n tunnin hihnalenkillä kun aurinko kerran paistoi. Pidin koirat vähän aikaa vapaina.