Meillä oli tiistaina 19.6. agilitykisa Porvoossa joten lähdimme sinnepäin vuorokaudeksi. Tuomarina oli Miia Laamanen, joka on tunnettu aika vaikeista radoista. Rata näytti aika kinkkiseltä ja sehän se myös oli. Keinun jälkeen tarjolla oli Adan mielestä se ihana A ja sinnehän se ampaisi ennenkuin ehdin edes  kunnolla pysäyttää sen keinulla. Keinulta piti oikeastaan mennä pituudelle mut sitähän mun schape ei haluu tehdä ilman protestejä ja lahjomisia. Eihän se muuten tehnytkään sitä. Työnsi vain sitä ekaa lautaa kumoon ja kiersi koko tyhmää estettä.Jätimme sen esteen väliin.Loppu meni suht koht vauhdikkaasti, ei tippunut rimoja mut Ada meni loppusuoralla väärästä päästä putkeen. Teimme uusinnan (maksoi 1 €) mut samat ongelmat ilmeni silloin. Sain Adan kuitenkin keinulta pituudelle mut eihän se koira vieläkään tehnyt sitä pituutta ja sit se hokasi taas sen ihkun A:n.....Adalle jäi pituudelta kammo kun harjoituksissa yritin saada sen hyppäämään maksimaksi pituuden. Eihän se tehnyt sitä ja sen jälkeen se on vähän pelännyt koko estettä. Päätin jo kisapaikalla että toivon mukaan esim. Affe vois tehdä Adalle ikioman pituus-esteen. Sitä on vain harjoiteltava kotioloissa jotta se ei tuota ongelmia tulevaisuuden agi-kisoissa.

Kisan jälkeen lähdimme yöksi isäni luo Hinthaaraan. Isän suomenajokoiranpentu Rita on kasvannut ja sen pää on jo aika ruskea.



Keskiviikkona lähdimme Porvoon Saksalaan Lotan luo. Lotta paistoi lettuja. Matilda (kummityttöni, 4v.) päätti syöttää lettuja Adalle. Kyllä hän itsekin söi niitä mut luulen että ainakin noin kymmenesosa Matildan letuista löysi tiensä nelijalkaisen otuksen mahaan.
Kotimatkalla Kotkaan kävimme katsomassa miten sisarpuolen eka startti agilityn kolmoisluokassa onnistuisi. Kyllähän se Åsa ja Eija teki aika hyvää työtä. Harmittava virhe puomin alastulossa ja vähän yliaikaa, mut kuitenkin ihan lupaava alku.
Åsalta uupuu vain yksi ykköstulos tokon EVL:ssä ja sitten sisarpuolella on komea titteli: TVA.

Kisan jälkeen kävimme kaikki viisi "tyttöä" pienellä metsälenkillä lähimaastossa. Lenkin päätteeksi yks karvakorva päätti käydä ojassa kahlaamassa...Autossa löyhkäsi matkalla Kotkaan joten tuli pesukeikka kun pääsimme kotiin.

Huomenna (tai oikestaaan lauantain aamuyöstä) suuntaamme kohti Pietaria jossa vietämme juhannusta mitenkäs muuten kuin koiranäyttelyssä. Toivottavasti tuomisina ois paljon uusia kokemuksia ja mainetta&kunniaa.