Eilen perjantaina lähdin molempien koirien kaa agilitytreeneihin. Olinan ilmoittanut Iksun kaupunkiotteluun eikä sen radantekoa oltu kauheasti treenattu.

Treeneissä olin vähän pulassa, medikoiria oli kaiken kaikkiaan neljä joista kaksi siis mun. Sain siis juosta aika usein ja se tuntui kyllä tänään rataantutustumisessa.

Treeneissä Iksu pelasi aika hyvin. Kepit tuottivat pieniä vaikeuksia ja välillä Iksu juoksi ohi hypyn kun oli niin kiinni minussa. Kepeillä mun piti muistaa etten kiirehdi jolloin Iksu mene ryhmistä sekaisin.Ekan kerran kun Iksu tuli keinulle, hän teki totaalisen lentokeinun. Seuraava kerta hirvitti vähän mutta sen jälkeen keinuttiin melkein normaalisti. Välillä renkaalla Iksu hyppäsi renkaan väärin. Mun piti näyttää tosi hyvin että hän hahmotti mistä piti hypätä.

Ada näytti iloiselta kun pääsi kusettamaan minua putkeilla. Ada tiesi varmasti ihan tarkkaan mihin putkeen piti mennä, mutta meni toistuvasti siihen viereiseen ja nauroi kaupan päälle mulle.

Tänään oli siis itä-suomen kaupunkiottelu Karhulan keskuskentällä. Yllättävän vähän koiria oli ilmoitettu. Olisiko ollut n 24 minejä, 18 medejä ja ehkä 30 makseja.

Rata näytti ekaksi aika vaativalta mutta tutustumisessa se vaikutti ihan kivalta. Iksu juoksi tokan hypyn ohi ja alku oli vähän säheltämistä.Vasta ehkä puolivälissä muistin kutsua Iksua enemmän ja kannustaa sitä tekemään oikean radan. Rengas oli radalla mutta sen Iksu suoritti mallikkaasti. Heti renkaan jälkeen oli kepit ja minusta aika paha kulma. Kepitkin meni tosi hyvin, muistin käskyttää Iksua tasaiseen tahtiin. Okserinkin Ikwil teki oikein, sitä ei ole muistaakseni edes treenattu.   Loppupuolella Iksu meinasi karata A:lle (yllättävää??) mutta sain huudettua sen takaisin. Viimeinen rima tippui ja saimme 0,1 s yliaikaa. Tulos siis 10,10 ja medimöllien kisassa siis 3. sija. Olimme myös medijoukkueessa joka toi Kotkalle voiton. Hävisimme kakkossijan 0,1 sekunnilla sillä hopealle sijoittuneilla oli 10 vp. Voittajakoira (näytti aika kookkaalta) teki puhtaan radan.

Kävin puffetista hakemassa kahvin ja munkin. Kaupanteon aikana Iksu livisti päydän alle ja tuli toisesta paikasta ulos. Hihna oli siis pöydänjalan ympärillä ja koko pöytä meinasi kaatua. Onneksi saimme estetty katastroofin. Vain lusikkalaatikko tippui maahan. Olisi voinut leivät ja kahvit tippua ja olisimme varmaan saaneet maksaa niistä.

Medimöllien sijoituksesta saimme vähän koiranruokaa ja ruusukkeen. Joukkuekullasta saimme ison kultaisen mitalin.

Iksu ja palkinnot kaupunkiottelusta.

Olen tosi tyytyväinen meidän suoritukseen ottaen huomioon että Iksu on vasta 16 kk.Ja että hän ei kauheasti ole ratoja tehnyt.  Toivon vieläkin että Iksua mitataan mediksi. Kisauraamme en aio aloittaa kun ehkä vasta ensi vuoden puolella. Meidän pitää saada kontaktit varmoiksi ja työstää sekä rengasta että keppejä jotta voisin luotta siihen että Iksu ehkä tekee niitä oikein. Eihän meillä ole minnekkään kiire.

Kisapaikalla Iksu tutuistui moneen koiraan ja ohjaajaan. Iksu löysi monta uuttaa kaveria mm Kössi-cairnterrieri, yksi Bracco Italiano, ihan pieni spanieli. Iksu oli kaikkien kaveri mitä merkitsee ettei hän pystynyt rauhoittumaan vaan säntäili sinne tänne koko ajan.

Kun tulimme kotiin Ada oli ovella vastassa. Sen jälkeen hän hyppäsi sängylle. Kun siirryin hänen vierelleen, hän hyppäsi alas ja meni kauas pois. Yritin houkutella hänet sängylle mut hän siirtyikin häkkiin missä hän istui ja mökötti. Ada kun ei yleensä mene häkkiin. Ihan selvästi Ada osoitti mieltään kun olin käynyt jossain Iksun kaa ja hän ei päässyt mukaan. Sain houkuteltua hänet sängylle makkarapussin avulla....

Adan mökötys!