On niinkuin taas ollut näitä kiireitä.
Viime viikon keskiviikkona oli haku-treenit. Paikkana oli Putuksen kallio ja siinä oli ainakin sata miljoonaa öttiäisiä jotka söivät meidät. Maasto oli aika kostea joten kumppareilla oli käyttöä.
Ikwil sai taas olla mukana tallomassa, hän taitaa tykätä siitäkin hommasta.
Ada kävi taas jossain ihan muualla kun ukolla. Molemmat (sillä Ikille tehtiin vieläkin makkararinkiä) ukot läytyi pienen etsimisen jälkeen.

Perjantaina vein koirat viikonloppuhoitoon Saksalaan, Porvooseen. Olin lauantaina ja sunnuntaina Helsingissä katsomassa agilityn MM-kisat. Tunnelma oli loistava eikä haitannut yhtään että oli noustava klo 6.15 myös viikonloppuna. Suomen mitalisaalis jäi yhteen pronssiin. Suomen edustajat eivät oikein onnistuneet radoilla. Jaakko&Zen johtivat yksilökisaa ekan radan jälkeen mutta Zen karkasi toisella radalle A:lle ja tuloksena oli siis hyl siltä radalta. Kisojen valopilkku oli schapendoes Januja joka edusti Sveitsiä medi-kisoissa. Janujan meno oli mitä iloisin ja kivoin. Valitettavasti Januja sai tuloksena hyl ekalta yksilöradalta eli ei sijoittunut kärkeen. Tokalta radalta myös sama tulos. Mutta joukkuekisassa Sveitsin medijoukkue nappasi hopeaa. Schape rulaa!

Eilen tiistaina kävimme taas hakuilemassa. Ikwil sai olla mukana tallomassa. Adalla oli taas hauskaa kun hänet päästettiin irti metsään. Tarkkuus ei ihan ollut kohdallaan. Tien ylitys tuotti vaikeuksia aika monelle koiralle. Meidän koirat on tosi hyvin koulutettu: Tietä saa vain ja ainoastaan ylittää siinä missä on suojatie.

Tänään kävimme Ikwilin kanssa tapaamassa ja nuolemassa (Iki hoiti tämän osion) Jenniä. Ikwil sain rabies-rokotteen. sirun sekä oman passin. Jenni varoitti minua että sirun laittaminen voi pelästyttää koiraa. En itse eikä varmaan Ikwilkaan huomannut kun sirua pistettiin Ikin ihon alle. Ikwil keskittyi syömään nappulat mitä Jenni antoi. Myöskään rokotuspiikki ei hetkauttanut Ikiä. Jennin mielestä Ikwil on tosi reipas ja peloton pentu. Nyt kestää, toivon mukaan, toukokuuhun asti ennenkuin meidän on käytävä tapaamassa Jenniä.
Samalla kun olimme eläinlääkärin vastaanotolla, pyysin että Jenni katsoisi Ikwilin purentaa. Näin Jenni kirjoitti siitä: "Ikwilin yläetuhampaat ovar arviolta n 1 mm liian edessä, mutta varsinaisesta yläpurennasta ei voi ainakaan tässä vaiheessa puhua. Kallon ja leuan kasvaessa ja hampaiden vaihduttua tilanteen näkee (on mahdollista, että korjantuu täysin).
Jenni kokeili myös Ikin napaa. Hänen mielestä siinä on rasvapatti jota minun pitäis hieroa silloin tällöin. Myös hammasjumpan pitäis jatkua.

Saija kävi tänään hieromassa Adaa. Hieronnan ajaksi laitoin Ikin metallihäkkiin. Siellä hän jaksoi huutaa ainakin puoli tuntia. Adalla oli niskassa kovia kohtia. Saija sanoi että jos ihmisellä olis niska yhtä jumissa, sillä ihmisellä olis varmaan aika usein päänsärkyä. Varoitin Saijaa valmiiksi että mullakin on niska jumissa ja myös aika usein päänsärkyä. Menen nimittäin maanantaina Saijalle hierotettavaksi. Ostin eilen uuden tyynyn jos se vaikka auttaisi minun kipeään selkään ja niskaan.

Näyttää siltä kun Ikwil on ominut ainakin pari Adan tavoista. Aamuisin neiti Ikwil ei halua syödä joten se yrittää piilottaa pahanmakuiset nappulat kuppineen pöydän. Ruokailun jälkeen on ihan pakko puhdistaa suunsa johonkin mieluiten sohville tai sängylle. Ikwilhän ei saa olla sängyssä joten heitän hänet alas sieltä n 100 kertaa päivässä. Tietääkseni Ikwil ei ole maannut sängyllä öisin-