Tänään kisattiin Kaakon Käyttökoirien mestaruuksista maasto-osuudessa. Toko-osuus on luvassa 30.10. Maasto-osuudessa oli haku- tai jälkivaihtoehdot.

Olin ilmoittanut Adan kisoihin ihan viime hetkillä. Meinasin vielä keksiä syyn miksi peruisin osanottomme, en kuitenkaan kehdannut joten oli ajettava paikalle. Minusta on kivaa kisata mutta kisatilanne jännittää minua ja kilpailuvietti vaatii minua onnistumaan. Matkalla kisapaikalle en jännittänyt. Siinä vaiheessa olisi ollut noloa perua tulonsa. Päätin että teemme parhaimme ja jos en ole viiden parhaan joukossa, voi olla että emme osallistuisi toko-osuuteen.En ole perehtynyt haku-sääntöihin, joten yritin vielä viime sekunneilla kysyä muilta mitä saa ja mitä ei saa tehdä.

Hakuilemaan oli menossa 10 koirakkoa. Åsa, Vilske, Nala ja Ada meidän hakuporukasta. Åsa lähti kolmantena ja Ada seitsemäntenä.

Jäljelle oli vissiin 11 koiraa.

Käytiin tallomassa alue. Alue oli aika pieni joten sinne ei varmaan pistäisi monta ukkoa. Odottavan aika tuntuu pitkältä. Katsoivat ihan huvikseen mikrosirut, kunhan saivat selville miten lukulaite toimii.

Käytin Adan ulkona autosta ja valmistelin itseni ja hänet laittamalla pampulan otsatukkaan jotta hän ehkä näkisi jotain.

Ajoimme kisapaikalle ja tuomari tuli haastelemaan mistä olen koirien häkin hankkinut ja onpa se tukeva. Silloin kisajännitys laukesi. Ilmoittauduin tuomarille ja hän kertoi alueesta (oikeasti sanoi että tiedän alueen ja missä on keskilinja). Siirryin alueelle (en oikein muistanut alueen, mutta onneksi sekä takarajat että keskilinja oli merkitty nauhoilla). Katsoin mille puolelle Ada oli menossa ja lähetin hänet etukulmalle.

Siinä vaiheessa kun Ada jo lähti, muistui mieleeni että olisin voinut tarkistaa mistä tuulee. Mutta jos olisin lähettänyt hänet oikealle, hän olisi varmaan kuitenkin itse kiertänyt toiselle puolelle.

Lähetyksen jälkeen Ada lähti vasemmalle puolelle mutta kiersi kuitenkin oikealle ja lähti etsimään ukkoa. En (eikä tuomarikaan) nähnyt Adaa joten tuomari kävi keskilinjalla katsomassa missä koira on. Kuulin Adan haukkuvan ja nostin käden ilmaan (eli ilmoitin tuomarille koiran olevan ukolla). Sain luvan käydä hakemassa koiran. Jotenkin matka maalimiehelle vaikutti tosi pitkältä.

Yritin maalimiehellä saada Adan sivulle. Eihän se tullut koska en ole koskaan treeneissä vaatinut sitä häneltä. Siirryimme takaisin keskilinjalle. Olin tarkka että palasin mistä olin lähettänyt Adan ekalle ukolle.

Kuin olin lähettämässä Adan toiselle puolelle mulle ilmoitettiin että n 5 minuuttia oli käytetty ja että n 10 olisi jäljellä.

Toisella puolella oli kaatunut puu. Mietin miltä puolelta lähettäisin Adan. Vaarana olisi että hän kiertäisi puun keskilinjalla eli ei menisi sinne minne näytin. Otin kuitenkin riskin ja lähetin Adan alueelle rungon oikealta puolelta. Ada meni suoraan eteenpäin ja hypppäsi puun yli vasemmalle. Ei kestänyt kauan kuin Ada haukkui. Nostin muutaman haukun jälkeen taas käden pystyyn. Tuomari ilmoitti että saa käydä hakemassa. Ja kehui meidän suoritusta sanoilla "tosi hyvää, oikein hyvää". Nämä sanat lämmitti mieltäni. Maalimiehellä en käskenyt Adan sivulle vaan kytkin välittömästi hänet. Siirtyessäni keskilinjalle huomasin että tuomari oli poistunut keskilinjalta. Kysyin maalimieheltä mahtoiko koe olla tässä. Olin ajatellut että olisi kolme maalimiestä. Olin väärässä sillä meidän osuus loppui siihen. Tuomari kehui vielä meidän suoritusta sanoen että tässä olisi kisavalmis koira jos meidän toko on hanskassa. Sanoin että toko on meidän heikoin lenkki. Ainut miinus oli se ettei Ada lähtenyt vasemmalle puolelle suoraan minne lähetin hänet vaan hän kiersi oikealle.

Jäi tosi hyvä mieli tuomarin sanoista. Miellyttävä tuomari joka ei kuitenkaan ollut tiukka. Antoi hyvää palautetta kaikille.

Jäin vielä maalimieheksi lopun koirille. Olin samalla piilolla pressun alla. Muilla koirilla oli vaikeuksia, en kuitenkaan usko että se johtui minusta. Tuomari ei sanonut pitikö mun olla ihan piilossa vai vähän pressun ulkopuolella. Viimeinen koira, Nala, oli rullakoira eikä se hahmottanut rullan maasta vaikka pidin sitä ylhäällä. Toimitsija huusi mulle että tulisin vähän esille ja loppujen lopuksi että istuutuisin. Silloin Nala tuli ottamaan rullan kädestäni.

Kesti vähän aikaa ennen kuin julistettiin tulokset. Yllätykseksi Ada oli paras haku-koira (pisteitä n 160). Molemmat ukot löytyivät n 6 minuutin (joista suurin osa meni varmaan siihen kun kävin hakemassa Adan ekalta piilolta) jälkeen. Toiseksi sijoittui Leevi-dobermanni.  Kolmanneksi sijoittui pyrtsi Hemuli. Åsa-kultsu oli neljäs.

Mestaruus ratkeaa 30.10 jolloin vuorossa on toko-osuus. Pitää varmaan muistuttaa Adan mieleen mitä pitää tehdä. Pelkään eniten paikallamakuuta ja seuraamista. Onneksi kenttä on aidattu mutta Adalla on sieltä huonoja muistoja kun kerran lansu Late yritti saada Adan kiinni. Sen jälkeen Ada on pelännyt lansuja. Nyt meidän on kyllä lähdettävä toko-osuuteen. Sieltä on otettava niin paljon pisteitä kuin mahdollista, sillä kisakumppanimme hengittävät meidän niskaan ja haluavat päästä mestariksi. Saas nähdä miten meidän käy.