Kävin tänään iltäpäivällä kaupassa. Olimme aamulla olleet koirien kanssa koulussa joten päätin jättää ne molemmat kotiin lepäämään. Laitoin Ikwilin metallihäkkiin jotta Ada sais nukkua. Tiesin etten kauan jaksaisi olla kaupassa joten se olisi hyvää treeniä Ikwilille.

Tullessani asuntoni ulkopuolelle, jäin tekemään lumitöitä. Ikwil ehkä kuuli että joku oli oven takana, sillä hän aloitti haukkumisen. Kun haukkuminen taukosi, menin sisälle. Yleensä kotiintulokomitea on eteisessä vastassa. Mut ei nyt. En sanonut mitään, odotin vähän aikaa josko Ada tulisi makkarista, mutta ei. Päätin käydä purkamassa kauppakassit jotta Ada sais aikaa tulla moikkaamaan minua. Laitoin tavarat kappeihin ja rupesin tekemään ruokaa.

Ada ei tullut katsomaan ja Ikwilhän ei päässyt ulos häkistä.Ikwil vinkui kyllä vankilassaan, mutta Adaa ei näkynyt. Pokkani petti ja menin katsomaan mitä Ada teki. Adahan makasi ihan tyytyväisen näköisenä sangyllä ja hänen häntänsä rupesi vispaamaan kun lähestyin häntä. Ada raukka on vissiin niin väsynyt ettei jaksaisi millään nousta ennen kuin on ihan pakko. Ikwil oli onnellinen kuin päästin hänet takaisin vapauteen n tunnin vankilaolon jälkeen.