Ikwil pääsi keskiviikkoiltana ekan kerran "Adan" sohvalle. Ada istui siinä sohvalla ja söi luuta, Ikwilkin halusi osingoille ja hyppäsi tasatassuin sohvaa vasten ja muutaman kerran onnistui pääsemään sohvalle. Tietenkin nostin hänet takaisin lattialle sillä eihän hän saa tulla sohville tai sänkyyn.

Eilen Ikwil kävi ekaa kertaa elänlääkärillä. Jenni Hyväkkä vaikuttaa olevan tosi mukava tohtori. Mutta kun hän tarkasti Ikwilin niin ilmeni muutama seikka. Ikwilin alakulmahampaat eivät ole niinkuin niitten pitäisi. Tällä hetkellä ne hankaa yläikeniä ja niitä pitäis saada kasvamaan ulospäin. Toivottavasti ne uudet hampaat sitten kasvaisivat oikein, nyt Jenni suositteli hammasjumppaa ja kävin ostamassa pienä palloja jotka voisi edesauttaa hampaitten oikomisen. Saa nähdä tuleeko Ikwilistä sittenkin näyttelykoira.

Ikwilin napassakin oli jotain häikkää. Ei olut napatyrä mutta se oli jotenkin isompi kun tavallisesti. Jenni sanoi että joidenkin ihmisten napat pullottavat ulospäin ja toisten sisäänpäin.
Eikä tässä vielä kaikki. Ikwil on nuollut itseään aika paljon. Tuli ilmi että Ikwilin emättimestä tulee jotain vuotoja joka kerääntyy karvoihin. Vois parantaa kuurilla mutta Jennin mielestä se on vielä tässä vaiheessa turhaa. Jotenkin lukkiuduin kun Jenni rupesi puhumaan hampaista enkä oikein rekisteröinyt kaikkea mitä Jenni sanoi. Ikwil oli muuten terve. Jeni kuunteli mm Ikwilin sydäntä ja keuhkot.

Ikwil tykkäsi kauhean paljon Jennistä ja hänen apulaisestaan. Jenni kirjoitti laskuun: Kliinisesti terve ja reipas pentu. Hieno luonne!
Ikwil pesi Jennin koko naaman. Heilutti häntää eikä yhtään huomannut vaikka sai rokotuksen. Ikwilin pain oli tasan 5 kg.
Lääkärikäynnin jälkeen menimme kävelemään kaupungille. Kaikki oli niin uutta Ikwilille. Kävimme Adan suosikkikaupassa, Topocanissa, ostamassa lihalevyjä. Sen jälkeen Ikwil oli sitä mieltä että kaikkiin kauppoihin oli pakko päästä. Mutta eihän Ikwilillä ollut edes rahaa mukanaan.
Torilla oli markkinat. Torin laidalla törmäsimme Tiltuun, Wiiraan ja Piian iskään. Juttelimme vähän aikaa heidän kaa. Tiltu ei paljon jutellut, hänen oli tähystettävä minne Piian äiti oli kadonnut. Wiiralla oli paljon asiaa Ikwilille.
Kävimme sitten nopeasti Piian luona katsomassa postin ja kastelemassa kukat. En uskaltanut viipyä kauan siellä sillä en halunnut että Ikwil tekisi tarpeensa Piian matoille.

Ajoimme sitten Jaanalle, kävimme hakemassa työkukat hänen nurmikolta ja veimme ne suoraan koululle. Ikwil sammui opettajanhuoneen lattialle.