Tänään ennen toihin lähtöä huomasin Fiskarsin keittiöveitsen sängyn vierestä piilotettuna maton ja tyynyjen alle. En tarkkaan tiedä kuinka kauan veitsi on ollut siinä enkä tiedä kuka sen siihen on piilottanut. Olen kuitenkin aika kiitollinen ettei koirat ihan helpolla saa otetta siihen. Mistä sen voisi tietää mitä ne veitsellä voisi tehdä sillä välin kuin nukun kauneusuniani...

Iltapäivällä aurinko paistoi joten päätin ottaa koirat mukaan ulos metsään. Ada oli taas sitä mieltä ettei hän minnekään lähde meidän kaa. Joten kävimme pitkällä lenkillä kahdestaan Iksun kaa. Iksu katseli monta kertaa taakseen niin kuin hän ei muistanut ettei Ada ollut mukana. Kun tulimme takaisin kotiin, Ada mökötti ulko-ovella just sen näkoisenä että hän olisi kyllä tullut ulos jos joku olisi sanonut että olimme menossa ulkoilemaan.

Iksu on viime päivinä harrastanut kinoksilla kävelemistä. Maassa on niin tylsää kävellä. "Vuoren" huipulta näkee paljon paremmin mitä tapahtuu....