Juhannuksena päätin että olisi taas aika lähteä kiertämään maailmaa. Taas jälleen kerran tyydyin kuitenkin kiertämään rakkaata suomenmaata. Pari vuotta sitten teimme Adan kaa Pohjanmaankierroksen, asuimme kolmen opiskelukaverin luona ja samalla reissulla tuli käytyä agilityilemassa ja missikisoissa. Tällä kertaa tyydyimme (en suunnitellut reissua niin aikaisin että olisi voinut ilmoittautua mihinkään kisoihin) opiskelukavereitten luona käymiseen. Olin ilmoittanut kavereilleni ettei meidän takia mitään ohjelmaa tarvii suunnitella. Riittää että olisimme ja tekisimme mitä halusimme.

Lähtö tapahtui torstaina 25.6 ennen klo 7.30. Jo edellisenä iltana olin pakannut tavarat. Siinä vaiheessa kun pakkasin koirien ruuat, Ada oli sitä mieltä että olisi parasta parkkeerata itsensä etuovin eteen ettei vaan mamma lähtisi ilman häntä.

Ajoimme navigaattorin mukaan, eli Mäntsälän ja Tampereen kautta. Eka pysähdys tapahtui jossain n 200 Kotkasta. Silloin koirat saivat vähän aikaa juosta vapaina metsässä jotta ne taas jaksaisi istua autossa.

Toinen tauko Parikassa. Koirat kävivät pienellä lenkillä ennenkuin jatkoimme matkaa. Perillä Veikkaalassa n klo 13.45 missä Irene oli jo istunut ja odottaneet meitä.

Perjantaina kävimme ekaksi tervehtimässä Irenen ukkia (muistaakseni 82-vuotias). Koirat saivat tulla sisälle ja siellä heille syötettiin Gotler-makkaraa. Ikwil antoi ukille suukkoja ja ukki vaikutti olevan aika pirteä. Ehkä koirien läsnäolo sai hänet muistamaan menneitä.

Sitten lähdettiin Pörnin perheen mökille. Olin ajatellut pitäväni ainakin Ikin hihnassa sillä heidän mökillä voisi löytyä käärmeitä. Varoin itse minne astuin ja päästin koirat kuitenkin vapaiksi. Molemmat koirat kävivät kahlaamassa rantavedessä. Käärmeitä ei onneksi näkynyt.

Istuimme Irenen kaa laiturilla yli 4 tuntia. Laitoin itse auronkovoidetta  ihooni, en kuitenkaan pistänyt sitä tarpeeksi sillä poltin itseni.

Lauantain aamupäivällä kävimme kävelyllä Vaasan asuntomessu-alueella. Päivä oli lämmin joten menimme myös Heseen missä koiratkin saivat ikioman pehmiksen.

Kaksi yötä Veikkaalassa ja sitten matka jatkui Munsalaan missä Nina perheineen odotti meitä. Ninan (&Olavin) kahta lasta olivat viimeksi tosi ihastuneita Adaan ja nytkin Hanna&Emma kinasivat kuka saisi taluttaa koiria. Lähdimme heidän mökille jossa oli aika paljon muitakin lapsia ja aikuisia. Adalla oli täysi työ pitää kaikki ihmiset ojennuksessa.

Ranta oli tosi hieno hiekkaranta ja lauantaina siellä oli aika paljon ihmisiä. Ikwil kävi kahlaamassa ja Ada pysyi rannalla. Ada meni makaamaan äitijen jalkoihin, halusi varmaan vinkkejä miten lasta pitäisi kasvattaa. Myöhemmin illalla Ada siirtyi viihdyttämään isiä jotka myös istuivat rannalla.

Illalla teimme hihnalenkin jotta lapset saisivat taluttaa koiria. Mukana oli myös Heidi ja David naapurista. Lapset taluttivat koiria vuorotellen ja loppumatkalla kaikki olivat tyytyväisiä kun olivat saaneet pitää koiria. Valitettavasti hyttyset kiusasivat meitä joten kävely ei sujunut ihan rauhallisesti.

Sunnuntaina naapurimökkiin tuli vieraita ja heidän kunniaksi lämmitettiin paljut joihin oli tutustuttava. Kävimme heti aamusta kävelyllä rannalla ja sen jälkeen olimme ja nautimme kesästä. Ikwil kävi omineen uimassa ja Ada yritti levätä.

 Munsalassa mulle tuli mieleen että mitä seuraavalla paikalla mahtaa tapahtua kun Ada oli tosi väsyneen oloinen ja haukkua kaikkia (varsinkin miespuolisia).

 Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä nukuin tosi huonosti. Tämä voisi varmaan johtua siitä että en ehtinyt sänkyyn ennen kuin iltasatu oli lapsille luettu. Edellinen yö meni paljon paremmin kun nukahdin iltasadun aikana.

Maanantaina matka jatkui Pietarsaaren lähellä olevaan Luotoon jossa Annika perheineen asuu. Annika kysyi aikaisemmin onko ok jos olisimme heidän mökillään jotta heidän kissansa saisi olla kotona. Mökkeilyhän sopii meille. Ekana iltana olimme tyttöjen kesken. Paikalla oli siis meidän lisäksi Annika, Sara (Annikan ja Kajn vanhin lapsi, 13 v) ja Anna-Karin (Saran ystävä). Kävimme uimassa ja saunomassa. Ikwil nautti taas kahlaamisesta ja Ada vahti sitä rannalla.

Annika kertoi että hän on koko syksyn vuorotteluvapaalla ja aikoo mennä marraskuussa Edinburghiin. Siellä hän aikoo toimia opettajana tyttökoulussa. Sara lähtee mukaan ja muu perhe tulee sinne marraskuun lopussa hakemaan Annikan&Saran kotiin. Kadehdin vähän Annikaa joka uskaltaa lähteä kauas kotoa kokeilemaan siipiään.

Tiistaina kävimme hakemassa pojat (Samuel, 11 v ja Marcus, 8v)  kotiin telttaleiriltä. Sen jälkeen riitti taas menoa ja vilskettä.Luulen että ainakin Marcus ihastui mun koiriin sillä hän peuhasi niitten (varsinkin Ikin) kaa. Sarakin hoiti niitä ihan mallikkaasti ja hän puhui omien koirien hankkimisesta kunhan hän muuttaa kotoa.

Keskiviikkona kävimme aamupäivällä Annikan koululla. Annika tapasi tulevan sijaisen ja me muut olimme viereisellä urkeilukentällä ja "leikkipuistossa".

 

Iltapäivällä pakkasimme tavaramme Kiaan ja kotimatka alkoi. Ajoin taas navigaattorin mukaan ja harmikseni Garmin ei neuvonnut meitä Ähtärin ja Multialan kautta. Sitä kautta ajoimme viimeeksi sillä muistan että bensamittarin lamppu syttyi Ähtärin kohdalla mutta ei löytynyt huoltoasemaa n 70 km aikana. Sillä reitillä oli tosi kauniit maisemat ja jyrkät alamäet.

Pysähdyimme tankaamaan Saarijärvellä. Toinen tauko pidettiin huoltoaseman pihalla jossain lähempänä Kotkaa. Koirat pääsivät molemmilla tauoilla ulos autosta.

Kotkassa oltiin n klo 22. Takana oli kiva lomareissu. Tehdään vastaava sitten joskus muutaman vuoden päästä.

Reissun jälkeen koirat olivat niin väsyneitä että ne pari päivää nukkuivat melkein koko ajan. Kaverien mielestä ne ovat tosi rauhallisia ja niitten kaa on helppo olla. Ne ovat aika pieneen tyytyväisiä.

Summer Tour 2009: Kotka-Veikkaala-Munsala- Luoto-Kotka