Reilu vuosi sitten (24.10.2010) järjestettiin schapeagimestaruuskisat Liedossa. Siellä Ikwil kisasi 1-luokassa, sai hylyn ekalta (hyppy)radalta ja nollan seuraavalta (agi)radalta. Ikwilin nolla tarkoitti sitä että Ikwil siirtyi 2-luokkaan. Ei voitettu silloinkaan mestaruutta sen hylyn takia.

Eilen (6.11.2011) järjestettiin taas mestaruuskisat, tällä kertaa Purinalla Vantaalla. Olin leikkimielellä sanonut että tietenkin otamme sen viimeisen aginollan sieltä, sillä meillä on tapana vaihtaa agiluokkaa mestaruuskisoissa. En kylläkään todella uskonut et voisimme tehdä sen.

En pidä itseäni kauhean taikauskoisena. Eilen olin kuitenkin varmistanut että Sanna Rautio ottaisi kameransa mukaan kisapaikalle. Sanna oli myös todistamassa meidän ekan nollan ykkösissä ja hän oli myös kuvaamassa vuoden 2010 mestiksissä sekä meidän kahden ekan kakkosten LUVA-nollaradoilla. Ensin Sanna sanoi et kamera jää autoon, mut onneksi hänellä oli se mukana kehän laidalla. Meidän kuudesta LUVA-nollista, Sanna on ollut kuvaamassa peräti 5. Kuudennessa Siltasen Jaana oli videokuvaamassa meidän menoamme.

Eilen varmistin myös sen että laitoin aamulla tuuri-sukat jalkaan ja valitsin kaulakorun huolella. Tuuri-sukat ovat mustat Royal Canin-sukat mitä voitin silloin kuin olin Adan kaa Tanskassa Euro Schapendoes Show:ssa. Olisiko sukat saatu agilitykisoissa tai tokokisoissa palkintona? Enihau, niitä en ole kauheasti käyttänyt, mut eilisen jälkeen niistä on pidettävä enistä enemmän huolta ettei ne vaan kulu liikaa.

Ennen kisapaikalle menoa kävimme tokotreeneissä. Niin tehtiin myös pari viikkoa sitten kun kisasimme Kirkkonummella, tulokset sieltä hyl ja voitto, 1.11 s yliajalla. Eli kannattaisiko meidän aina käydä tokoilemassa ennen kuin lähdemme agikisoihin?

Matkalla Purinalle minua jännitti kyllä vähän. Paikan päällä oli paljon tuttuja, enimmäkseen schapeihmisiä joten siellä en ehtinyt kauheasti miettiä tulevaa. Minulta kysyttiin mielipidettäni mestaruustittelistä: olisiko kaksi tulosta (5 ja 10?) parempi tulos kuin 0 ja hyl? Mielestäni kaksi tulosta on parempi kuin yks tulos ja hyl....

Pyrin pitämään Ikwiliä autossa niin kauan kuin mahdollista. Onneksi lähdimme vasta 6. medeistä ja minit tutustuivat samanaikaisesti meidän kaa.

Tuomarina oli Seppo Savikko joka oli tehnyt helpohkon hyppyradan. Lähdimme toisena neljästä schapesta. Eka schape hyllytti muurin jälkeisellä hypyllä.

En jännittänyt paljon kun lähdimme radalle. Ikwil ei halunnut jäädä istumaan lähtöön, sain sen kuitenkin tekemään sitä ennen kuin lähdimme. Kaikki hyvin keppien loppuun asti. Minä luulin et Ikwil teki kepit oikein, huomasin et seuraava rima putosi (myönnän: mun moka) ja siksi luulin vielä maalissa että saimme vain 5. Todellisuus paljastui aika nopeasti, viimeinen keppi oli jäänyt tekemättä joten tulos olikin hyl. No ei se harmittanut kauheasti silloinkaan, olishan se kuitenkin ollut ihan kivaa saada tulos schapemestaruuden takia. Hyppynolliahan meillä oli jo liikaakin.

Ainut schape, joka sai hyppikseltä tuloksen oli Tesla joka sai 5 kun Marko (lainaohjaaja) ei ohjannut sitä kunnolla loppusuoralla olevalla pussilla. Arttu teki myös hylyn muurin jälkeisellä hypyllä.

Ennen tokaa rataa kävimme kävelyllä ja yritin rentoutua. Tapasin myös Liisan joka on aikaisemmin asunut täällä Kotkassa ja joka on ollut aktiivi KKS:ssä.

 

Toinen rata näytti paljon vaikeammalta. Alku oli: hyppy, keinu, pituus ja putki. Ei kuitenkaan se putkenpää joka oli suoraan pituudelta. Tutustumisessa tulin siihen tulokseen et jättäisin Ikwilin keinun alastulolle, saisin vähän etumatkaa ja tekisin valssin pituuden jälkeen. A:n jälkeen oli hyppyhässäkkä johon yritin löytää se paras vaihtoehto. Loppusuora oli pitkä ja toka vika este oli puomi. Päätin etten varmista puomin alastulokontaktia ihan kauheasti jos meitä ennen on tehty nopeita nollia. En halunnut toistamiseen hukata SERTin alastulokontaktien takia.

Tutustumisen jälkeen otin Ikwilin autosta, kävimme tekemässä keppejä ja pari kertaa sekä A:n että keinun jotta saisin palkattu hyvistä kontakteista ja muistutettua Ikwiliä miten niitä pitäisi tehdä.

Cassu, schape ennen meitä teki upean nollaradan 41,79 sekuntiin kun ihanneaika oli 48 s. Meidän alku ei mennyt ihan suunnitelmien mukaisesti. Lähdössä Ikwil oli varastamassa ja oli ohittamassa ekan hypyn. Sain sen kuitenkin lennossa ylittämään esteen. Keinulla en pysäyttänyt hänet kunnolla joten pituudella olin myöhässä. Piti ottaa suunnitelma B käyttöön eli kauhea huuto pituuden jälkeen, jotta Ikwilin suunta vaihtuisi ja hän sujahtaisi oikeaan päähän. Videolta mun huuto ei kuulostaa niin kovalta kun miltä se silloin vaikutti.

Kepit meni loistavasti, muuri oli vähän kepeiltä vasemmalla joten senkin piti ohjata huolella. Hyppy takaa meni hyvin niin kuin pussikin ja seuraavat putket. A:n alastulo otettiin aika varman päälle, jäin katsomaan miten I teki sen. Seuraavan hypyn jälkeen mun ohjaukseni oli ehkä vähän myöhässä kun videolta näkee et Ikwil on melkein kuonollaan. Vielä pari hyppyä ennen loppusuoraa. Puomin alkaessa kuulen itse et äänensävyni on muuttunut. Olin ehkä vähän jännittynyt kun nolla oli alla. Onneksi Ikwil ei kauheasti reagoi, ei ainakaan et se näkyisi, mun outoon käytökseeni.

Puomin alastuloa tehtiin mut ei samalla tavalla mitä olen aikaisemmin vaatinut. Tiesin et ainakin Cassulla oli nopea nolla mut maaliin tultaessa näin kellosta että alitimme Cassun ajan n sekunnilla.

En todellakaan voinut uskoa että olimme tehneet nollan. Tutut tulivat onnittelemaan ja halailemaan meitä mut en vieläkään usko. Vasta kun kävin katsomassa tuloslistaa, pystyin jotenkin uskomaan nollaan. En kuitenkaan voinut luottaa siihen et saisimme LUVA:n. Koirakoita oli 15 eli 3 LUVA:a oli jaossa. Kävin pienellä kävelyllä ja autossa Ikwil sai herkutella koiraruualla. Ikwil oli varmasti hämillään kun en pystynyt olla hymyilemättä. Myös Liisa tuli onnittelemaan meitä, hän oli radalla jännittämässä meidän jokaista liikettä.

Marko ja Tesla tekivät taas 5 kun Marko ei ohjannut Teslaa viimeisellä hypyllä ja Tesla kiersi sen. Päivi ja Arttu saivat taas hyl:n kun Arttu ampaisi pituuden jälkeen suoraan putkeen ennen kuin Päivi ehtinyt reagoida siihen.

Tuloslistojen valmistuttua oli varma että olimme voittaneet kisan yli sekunnin erolla toiseen, Cassuun, ja 1½ sekunnilla kolmanteen. Palkintopallilla oli siis kaksi scapea ja yksi kettuterrieri. Olishan sinne mahtunut kolmaskin schape.

Schapet ja ohjaajat eivät oikein osanneet käyttäytyä. Huomatkaa myös toi teräspalkki mun pääni yläpuolella. Kun suoristin selkäni, pääni olis voinut osua siihen. Ikwil tutkii mitä palkintoja hän on saanut. Cassu nuuskii palkintopallia.

Palkintopallilla Ikwil oli sitä mieltä et hän vois kyllä syödä palkinnot nyt ja heti. Sertiruusukekin kiinnosti. Meille siis LUVA, SERT ja siirto 3-luokkaan. Cassu sai toisen LUVAn joten hänkin on kohta kolmosissa. Kolmanneksi sijoittuva Ville-kettuterrieri sai myös SERTin.

2-luokan mestaruuskisassa sijoittuimme toiseksi sillä Teslalla oli kaksi tulosta ja meillä vain hyl ja nolla. Mun olisi siis pitänyt vastata toisin kun mielipidettäni kysyttiin ennen meidän starttiamme.

Kotimatkasta en muista juuri mitään. Ikwil nukkui tyytyväisenä paksissa.Illalla ja vielä tänä aamuna mun oli tarkistettava onko tämä luokkanousu todellista. Viikolla olin nähnyt unta et nousimme kolmosiin, mut silloin en löytänyt kilpailukirjasta mitään mainintaa tästä.

Olen (ainakin) kerran aikaisemmin nähnyt enneunta. Silloin näin unta että sain tietää että äitini kuolisi 2 kuukauden (en ole ihan varma enää tästä ajasta) sisällä. Äiti oli silloin todellisuudessa jo sairas ja kuoli viikon sisällä. Jatkossa voisin kyllä elää ilman näitä enneunia. No onneksi tulee myös nähty sellaisia unia jotka ei toteudu.

Meidän kisat kakkosluokassa kesti n vuoden verran. Takana on siis muutama startti tässä luokassa. Mutta onhan kisakirjaan merkitty kaiken kaikkiaan 6 nollaa kakkosissa.

20.11.2010 agi  sijoitus 3/7 eli vain 2 LUVA-nollaa oli jaossa. Hävisimme hopean n 0,5 s.

8.5.2011 agi 1/7 LUVA

2.6.2011 hyppy 1/14

3.8.2011 hyppy 2/6 ei LUVA kun meillä oli jo hyppynolla.

2.10.2011 hyppy 1/8 ei LUVA

6.11. 2011 agi 1/15 LUVA ja SERT ---> 3. lk.

Eli kaikki LUVA-nollat ovat ansaittu myös voittamalla kisan. Pari viikkoa luokanvaihto oli myös lähellä kun voitimma agiradan harmittavalla 1,11 s yliajalla. Tarkoitus ei ollut silloin nousta, sillä mestiksissä sitä oli tehtävä.

Tänä syksynä meillä oli kontaktiongelma, jota parannettiin tekemällä kunnolla kontaktin ja sen jälkeen poistumassa radalta. Siinä meni monta hyvää rataa ja starttia mut toivottavasti nämä ongelmat olisivat ohi. Kolmosissa ei meillä ole niinkään paineita. Olisihan se kivaa päästä ensi vuoden SM-kisoihin mut katsotaan nyt mitä kevät tuo tullessaan. Näillä näkymin emme pääse korkkaamaan 3-luokkaa tän vuoden puolella kun niitä menoja on melkein joka viikonloppu.

Ympyrä sulkeutui sillä mun ja Ikwilin eka nolla (ykkösissä) tuli myös Purinalla. Silloin kylläkin ulkokentällä. Nyt Ikwil ei enää voi saada näitä LUVA-nollia, pelkästään SERTejä.

 

Videot löytyvät alla olevasta kirjoituksesta.