Joka toinen torstai Ikwilillä on ollut mahdollisuus tokoilla kaksi peräkkäisinä vuoroissa (samalla opettajalla) sillä klo 18.30-19.30 on ollut jatkavien kisapentukurssilaisten vuoro ja klo 19.30-21 on ollut Voi/Evl-ryhmän vuoro.

Olin miettinyt et kaksi tuntia tokoa voi olla pienelle koiralle vähän liikaa ja olin Saijalle sanonut et me jäädään varmaan siihen voi/evl-ryhmään tekemään paikkamakuuta ja poistumme sen jälkeen paikalta. Pari viikkoa sitten huomasin kuitenkin et Ikwil oli  aivan yhtä innoissaan kun toinen tunti alkoi kuin silloin kuin se eka alkoi. Joten jäin silloinkin loppuun asti ja Ikwil jaksoi kyllä tokoilla. Onneksi opettaja on sama, joten voimme joka syventyä johonkin liikkeeseen tai toistaa sitä toisella tunnilla.

Viime torstaina sama juttu. Kun voi/evl-ryhmä alkoi, Ikwilillä oli taas niin paljon sitä intoa ettei pieni koira maltannut olla paikalla.

Kisapenturyhmässä meitä oli kuusi koirakkoa. Ensin tehtiin alkuleikit missä piti tehdä nopeita sivulletuloja. Sen jälkeen oli tietenkin luoksepäästävyys (meillä Saija tuli pyörimään meidän ympärillämme ja Ikwilin piti pysyä kontaktissa) ja sen jälkeen paikkamakuu. Menin hallin ulkopuolelle vähäks aikaa ja Ikwil oli vähän siirtänyt tassujaa mutta pysyi paikallaan. Hallin toisella puolella treenattiin agia joten siitä oli häiriötä meille.

Sitten tehtiin seuraamista ja Ikwil teki sen tosi lyhyessä hihnassa, jotta hihna kiristyisi heti jos I poikkeaa toivotusta paikasta. Hyvin tämä juttu on mennyt perille. Ikwil seuraa (minusta ainakin) tosi tiiviisti oikealla paikalla. Harmi etten aina näe missä Ikwil seuraa, se vaatii melkein et joku muu katsoo meitä ja neuvoo minua milloin mun pitäisi palkata Ikwiliä.

Tehtiin tässä ryhmässä myös luoksetuloa ja noutua. Noudossa ei mitään muuta ongelmaa paitsi et Ikwilin juoksi Saijan kautta kun hänen piti palauttaa kapulan.

Luoksetulossa Ikwil teki aika hyvän stopin mut mun Frolic-heitto jäi aika lyhyeksi.

Liikkeestä maahanmeno sujui ilman ongelmaa. Liikkeestä seisomisessa Ikwil meni ekalla kerralla maahan ja toisella hän ei pysähtynyt ollenkaan. Luulen et mun käsky oli epäselvä. Äänensävyni on tässä ollut toinen kuin esim. maahanmenossa ja en löytänyt sitä heti.

 

Voi/Evl:ssä meitä oli vain 2 koirakkoa: Nasu (kultsu) ja Ikwil (schapendoes). Saijalla oli aikaa neuvoa meitä molempia ja ehdittiin tehdä aika paljon.

Paikallamakuussa Saija yritti häiritä koiriamme ja saada niitä maahan. Nasua hän sai pari kertaa maahan. Minua nauratti kun Saija oli opiskellut ruotsia ja tiesi meidän "ligg"-käskyä. Onnekseni Saijalla oli ihan väärä äänensävy eikä Ikwil ollut missään vaiheessa menossa maahan. Vasta mun ligg-käskyllä Ikwil totteli. Menin ihan pieneksi hetkeksi hallin ulkopuolelle seisomaan mut palasin aika nopeasti halliin ja jäin seisomaan selkä Ikwiliin päin. I pysyi paikallaan.

Taas Saija yritti saada koirat istumaan. Taas nauratti kun Saija käytti ihan väärää sanaa tähän tarkoitukseen. Eihän Ikwil tottele "sitt"-käskyä....No luulenpa et Saija on oppinut jotain mun käskytyksestäni eikä hän jatkossa tee samanlaisia virheitä.

Tehtiin taas seuraamista ja Ikwii sen taas hihnassa. Saija kehotti minua seuratuttamaan Ikwiliä vähän aikaa pelkästään lyhyessä hihnassa, jotta hän muistaisi missä saa niitä kehuja. Viime kokeissa Ikwil on seurannut minua aikaa kaukaa ja hän on varmaan saanut sen käsityksen et siinä on se oikea paikka. Ikwilin seuraaminen oli alkuaikoina tosi tiivis, hän melkein nojas minuun jalkaani, ja voi olla sitä vieläkin jos vaadin sitä.

Tehtiin liikkeestä istumista ja siinä Saija antoi mulle neuvoja et mun pitää kävellä tosi hitaasti jotta Ikwilillä on aikaa kuunnella ja miettiä mitä pitää tehdä sillä hän tietää kyllä mitä "Sitt" tarkoittaa. Ja että mulla ei pitäisi olla nami kädessä.

Tehtiin myös ruutua, jota Ikwil rakastaa vaikkei ole hänen vuoronsa. Multa meinaa aina lentää käsi kun Ikwil vetää ruudullepäin. Saija muistutti minua mitä tapahtui viime kerralla: toinen koirakko teki ruutua ja kun ohjaaja käskytti ruutuun, Ikwil ryntäsi sinnepäin. Ongelma oli siinä et tehtiin just silloin Ikwilin kaa seuraamista ja Ikwilin panta kuristi Ikwiliä samalla kun hän  ei ollut mun sivullani.

Aikaisemmin Ikwil on jäänyt seisomaan ruudussa mut nyt päätimme kokeilla saisinko hänet maahan siellä. Saija kävi laittamassa nameja ruutuun. Ekalla yrittämällä Ikwil jäi seisomaan, söi namit ja tuli sitten mun luo. Syy tähän voi olla et toisella puolella huudettiin niin paljon niille agikoirille ettei Ikwil kuullut ligg-käskyäni. No seuraavalla kerroilla meni sitten paremmin. Ikwil seisoi lätkän viereessä ja sain sen jopa ruudun sisällä maahan. Ruutu on vieläkin sen lemppari, sillä joka kerta kun Nasua käskettiin ruutuun, Iksu oli menossa. Siellä kun on niitä nameja.

Tehtiin myös metallinoutoa, hyppynoutoa ja metallihyppynoutoa. Metallinoudossa Ikwil kävi hakemassa kapulan vaikka se ei suostunut tähän kotona. Saija kehotti minua palkkaamaan sitä metallinoudosta kokonaisella lihapullalla.

Hyppynoudossa mun oli käskyttävä sitä paluumatkalla hypylle, muuten se olis kiertänyt esteen. Toisella kerralla hän tuli hypyn kautta ilman käskyä. Metallihyppynoudossa mun oli ensin käskettävä hänet hyppäämään, sillä hän oli unohtanut et olin heittänyt kapulan eikä hän tiennyt mitä piti hakea. Minä kun yleensä käytän vain "hämta"-käskyä enkä "hopp"-"hämta" niin kuin jotkut. Saija sanoi et kisoissa pitää tarkkailla koiraa ja soveltaa käskyt sen mukaisesti miten koira reagoi. Jos koira ei ole nähnyt kapulanheittoa niin on parempaa ensin käskyttää sitä hyppäämään ja sitten heti sitä noutamaan.

Tunnarissa Ikwil teki tarkkaa työtä ja kävi hakemassa vain sen oman esineensä. Tätä ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut. Yleensä Ikwil hakee ainakin pari kapulaa ja vaihtaa muutaman. Voi olla et Ikwil on ainakin vähän ymmärtänyt ettei äiti tarvii takkapuita kuin meillä ei edes ole sitä takkaa. No onhan äidillä myös dvd-levyjä vaikkei ole dvd-soitinta.