Kahden schapen&yhden ihmisen elämä

lauantai, 11. helmikuu 2012

Tokokoe Kotka 11.2.2012

Edessä oli oman seuran tokokoe, tuomarina uusi tuttavuus Riikka Pulliainen, josta olin kuullut et hän tykkää iloisista suorituksista. Eli ajattelin et meillä vois olla saumoja saada se viimeinen 1-tulos ja TK2. Silloin voisimme perua osallistumisemme 3.3. ja 17.3 kisoihin.

Viikolla treenit menivät penkin alle, meidän varmat osa-alueet liikkeestä maahanmeno sekä seisominen tuotti tuskaa mulle ja varmaan myöskin Ikwilille. Näytti siltä et hän arpoo jääkö hän seisomaan vai meneekö maahan. Myös kaukot (varsinkin istumiseen siirtyminen) oli vaikeaa. Ikwil rupesi keksimään omia juttuja esim kun olin jättänyt sen luoksetulossa istumaan. Torstaina ja eilen vielä palkattomat treenit eli ei mitään välipalkkaa vaan kissanruokaa kun kaikki oli tehty kunnialla läpi. Tänään vielä pienet sulkeiset kun olimme aamulenkillä.

Heräsin tosi aikaisin aamulla ja lähdin hallille katsomaan alokasluokan suorituksia. Turhaan mun oli jäädä kotiin tartuttamaan hermostuneisuuttani koiriini. Hallissa oli tosi kylmä. Tuomari ei antanut kauheasti täysiä 10, mut vaikutti muuten antavan ihan hyviä numeroita eli hyviä tuloksia tuli monelle koiralle. Lähdin hakemaan Ikwilin...

Kotona ehdin käyttää molempia koiria ulkona ja he saivat vähän aikaa temmeltää vapaina.Tehtiin myös muutama palkallinen toko-liike Ikwilin herättämiseksi.

Hallille tultaessamme, Avo-luokan koirat olivat jo osittain paikalla ja tuomari oli päättänyt aloittaa luokan. Koirat eivät siis tehneet liikkeet oman suoritusnumeron mukaisesti. Minä halusin vähän rauhoitella Ikwiliä ennen paikkamakuuta joten en mennyt siihen ekaan ryhmään. Kuvittelin et paikkamakuuta tehtäisi peräkkkäin. Väärässä olin. No, Ikwil sai hengata vähän aikaa hallissa ja kiusata kääppänää Tinoa.

Sitten oli meidän paikallamakuun aika. Ikwil oli taas innoissaan ja hyppi päin tuomaria. Meidän paikkamme oli pyreneesi Focan ja yhden flätin välillä. Yritin rauhoitella Ikwiliä ja itseäni. Sain käyttää kaksi käsky ennen kuin sain Ikwilin maahan. Ennen kuin menin piiloon tarkistin et Ikwil makaa. En kylläkään tiedä mitä olisin tehnyt jos se olis esim. istunut. Piilosta meillä oli katsekontakti yleisöön päin. Näytti siltä et kehässä olisi tapahtunut jotain hauskaa (ja sydämeni tykytti tuhatta ja sataa) mut kuulemma siellä oli kaikki ok. Palattuamme kehään, kaikki 5 koiraa makasivat tyyneinä rivissä. Saimme 8 sen kaksoiskäskyn takia.

Ikwil nopeasti palkalle ja autoon odottamaan omaa vuoroaan. Ennen meitä oli vain 2 koiraa joten hän ei kauan ehtinyt olla odottamassa. Laitoin Ikwilin otsatukan ponnariin. Olin siis taas päättänyt et Ikwilin otsatukka saa olla alhaalla paikkamakuun aikana. En tiedä voiko sillä olla merkitystä.

Seuraamisessa Ikwil piti kyllä (ainakin) välillä sitä kontaktia mut seuraaminen oli tosi väljää. Tästä kuitenkin 8.

Seuraamisen yhteydessä huomasin et mulla oli noutokapula takataskussa (sen treenihameen taskussa, ei kuitenkaan housujen takataskussa). Päätin liikkeen loputtua antaa kapulan liikkurille. Tämä ratkaisu ei välttämättä ollut niin fiksu. Ikwil ei voinut keskittyä muuhun kuin katsoa minne Terhi vei sen. En ole huomannutkaan et noutokapula on Ikwilille noin rakas et sitä pitää kytätä.

Liikkeestä maahanmeno muuten ok paitsi seuraaminen oli löysää ja sain Ikwilin perusasentoon vasta tokalla käskyllä. Ikwil oli varmaan sitä mieltä en nyt maataan niin kauan kuin mahdollista. Liikkuri sekoili liikkeen lopussa ja sanoi kiitos siinä vaiheessa kun Ikwil oli vielä maassa. En tiedä olisiko minua sakoitettu jos olisin vapauttanut Ikwilin kun se oli maassa. Liikkurin kiitos-sanahan merkitsee et liike on ohi. Tästä liikkeestä: 8.

Siirryttäessäni luoksetulon aloituspaikalle, kädet menivät automaattisesti taskuihin. Saman tein kun piti kääntyä ympäri ja aloittaa liikkeen. Tuli mieleeni et joku tuomari voisi huomauttaa tästä, onneksi ei ollut nameja taskuissa ja ennen liikkeen alkua näytin et kädet ovat tyhjiä. En tiedä auttoiko tämä Ikwiliä pysähtymään mut minusta hän liikkui kyllä aika paljon mun käsimerkin jälkeen, saimme kuitenkin tästä: 9½.

Liikkeestä seisomisen aikana mulle tuli "oikosulku". En muistanut mitä liikkuri oli sanonut eli en tiennyt oliko hän sanonut et pysäytys tapahtuisi kartion kohdalla vaiko erillisellä käsky-komennolla. Luotin siihen et käsky-sana kuuluisi. Onneksi se tuli. Saimme 9. En tiedä miksi vain se, ehkä Ikwil liikkui käskyn jälkeen tai ehkä meidän seuraamisesta rokotettiin.

Sitten oli vuorossa noutaminen. Ikwil seurasi tarkaan kun liikkuri kävi hakemassa kapulan. I ei meinannut pysyä karvoissaan sillä noutaminen on just niin kivaa. Sain Ikwilin rauhoittumaan sivulleni, muistin sanoa paikka sille ja heitin kapulan. Ikwil lensi hakemaan se ja palautuskin oli hyvä. Ohjaaja sai jopa otteen kapulasta. 9. Tuomari sanoi jotain et Ikwil olis purrut kapulaa.

Kaukokäskyt olivat jänskät. Ikwil jäi hyvin maahan. Suoritukset toisessa kehässä häiritsivät varmaan Ikwilin tekemistä niin paljon et hän nousi istumaan vasta toisella käskyllä. Ekalla maahanmenossa en ollut varma oliko liikkuri antanut käskyn tehdä sitä, vilkaisin liikkuria ja hän näytti siltä et käske jo koira maahan. Ei ongelmia kuin sen ekan istumisen kaa. 9

Hyppy on myös meidän suosikkimme. Sain varmistaa ettei Ikwil varastaisi hypylle. Ikwil jäi taas aika lähelle hyppyä mut jäi kuitenkin toiselle puolelle ja tuli hienosti sivulle. 10

Kokonaisvaikutuksena saimme täyden 10.

Palkintojenjaossa olimme pronssisijalla tuloksella 168 p. Saimme siis 1-tuloksen ja TK2. Palkintona musta-kelta-punavetolelu, vähän koiranruokaa sekä pokaalin. Ikwil oli sitä mieltä et sitä ruokaa ois saatava heti.

Kun menin autoon, rupesin katsomaan niitä pisteitä ja huomasin et suorituksissa olimme saanet ½-pisteen, mut loppupistemäärä oli tasan 168. Kävin sanomassa tästä ja laskivat pisteet uudelleen saaden meille pisteet 167,5. No, tyydyin tähän ja lähdin kotiin. Kotona tämä asia rupesi taas vaivaamaan minua joten otin laskimen käteeni ja laskin pisteet uudelleen. Otin paperin ja kynän ja laskin taas kerran. Aina sama tulos: 177,5. Hieroin silmiäni ja laskin taas. Taas sama tulos.

Ei auttanut muuta kuin hypätä autoon ja ajaa takaisin hallille jossa jopa tuomari ties et olen matikanopettaja ja mun pitäisi osata laskea. Onneksi he saivat saman tuloksen eli meidän paikka olis ollut hopeapallilla jos ei kakkosenkin pisteet on laskettu väärin. Meille jäi kuitenkin (ainakin toistaiseksi) se keltainen ruusuke ja 3. sijaan oikeutettu pokaali. Odotan innolla mitkä pisteet ilmestyvät joskus Kennelliiton sivuille.

Sillä välin kun olin hallilla valittamassa meidän pisteistämme. koirat olivat löytäneet treenitaskuni ja syöneet kaikki ylijäämänamit.

Kotona otin palkintoposeerauskuvan Ikwilistä. Saatte itse kuvitella et palkintoruusuke on sininen eikä keltainen. Ruokasäkki on revitty auki, sillä olihan Ikwilin saatava maistaa palkintonappuloitaan. Ne maistui kyllä hänelle mut ei Adalle.