Olin jo alkuvuodesta päättänyt viedä Iksun mitattavaksi Porvoon agikisoinin 28.11.2009 (eli eilen). Iksun juoksut olisivat voineet pilata suunnitelmat, mutta onneksi neiti aloitti juoksut niin ajoissa että ne ehtivät loppua ennen tätä suurta tapahtumaa. Täyttihän Iksu 1½ v jo viime sunnuntaina. Oli siis korkea aika mittauttaa Iksua.

Tuomari Porvoossa oli Anne Savioja jonka mittaustulokset olivat mulle mysteeri. Kyseessä on kuitenkin niin kokenut tuomari jonka käsissä mitta voisi olla meidän puolella. Arvasin että Iksun korkeus olisi medi (35-42,99 cm) ja maksin (43-  cm) rajalla.

Perjantaina mietin onko niin viisasta viedä Iksua mittaukseen. Mitä jos odottaisin keväälle jos vaikka joku "hyvä" tuomari saisi hänet varmaksi mediksi. Onneksi Piia-M ja Wiira olivat menossa Porvooseen kisaamaan, ja halusin nähdä heidän suorituksena, muuten meidänkin reissu länteen olisi voinut jäädä tekemättä.

Nousimme ylös aikaisin aamulla jotta olisimme ajoissa paikalla. Jopa Ada oli ennen klo 7 valmiina aamulenkille. Kello oli vain jotain ennen 8.30 kun kurvasimme maneesin pihalle. Aika nopeasti rouva tuomari saapui paikalle. Annoimme hänen kuitenkin käydä aamukahvilla ennen kuin parkkeerasimme itsemme toimiston viereen. Menimme ekana mitattavaksi. Kilpailukirja oli valmiina täytettynä.

Iksu käyttäytyi tosi mallikkaasti ja seisoi ryhdikkäästi paikallaan kun rouva tuomari mittasi. Mitta näytti vaarallisia lukemia kun se lähestyi 43 cm...Pelkäsin pahinta....Anne kehui Iksua ja kehotti minua käyttämään koiralla ponnaria kunhan menemme kisaamaan.....Iksun mitaksi saatiin 42 ja jotain.....Eli olin onnistunut pentuvalinnassa, mulla on medikoira! Adan sulhasen valinta oli siis myös oiva. Sain sen minkä halusin, Adan pennun joka om medi. Olen tosi tyytyväinen ettei Iksun tarvii tehdä maksihyppyjä. Toivottavasti sen selkä ei koskaan vaivaa sitä ja että pysyn mukana Iksun vauhdissa.  Kuitenkin olen tosi tosi iloinen tuloksesta.

Huomenna pääsemme taas Iksun kaa treeneihin. Odotan sitä hetkeä innolla ja niin varmaan Ikwilkin tekee.....