Ada muuttaa viikon päästä Lahteen.

Nyt en haluaisi viedä Adan kasvattajan luo vaan pitää häntä kotona. Voi olla että mieleni on muuttunut viikon päästä. Adan mielestä meidän kahdenkeskeiset lenkit ovat ihan tylsiä. Aamulenkki oli tänään aika vaivaton kuin saimme seuraksemme sekä Kristan että hänen koiransa Konstan. Konsta on ihan varmaa isyydestään ja hän on vieläkin tosi kiinnostunut Adasta. Tänään hän näytti niin ylpeältä kun käveli Adan vierellä. Kun ulkopuolinen koira tuli vastaan niin hänen egonsa kasvoi.
Adan liikkuminen näyttää jotenkin vaivalloiselta. Luulen että hänen käytöksensä muuttuu vielä tämän viikon aikana. Ajatus etten kuitenkaan voisi tehdä mitään Adan kaa ennen pentujen syntymää (enkä pitkään aikaan sen jälkeenkään) saa minut tajuamaan että on parempi viedä sen kasvattajan luo.

Adan poissaolo merkitsee sitä että mulla on valtavasti ekstraa aikaa. Olen jo lupautunut töihin Santalahden Suhinoihin. Olen suunnitellut pihan parannusta ja vähän maalaamista sisätiloissa. Taidan aloittaa pihasta.
Saisin ehkä nauttia kivasta pihasta ainakin vähän aikaa ennenkuin Ada + pentu muuttaa kotiin. No, jos naapurin Åsa käy kylässä niin hän varmasti auttaa minua nurmikon möyhäämisessä (?).


Ada ja Åsa ottivat eilen yhteen meidän pihalla. Tuija laittoi nameja Adan molekyyliin (vihreä muovinen molekyylinmuotoinen "namipallo" jota pitää pyörittää jotta namit tippuisi ulos) ja Ada oli sitä mieltä että kaikki namit olivat hänen. Åsa oli kylläkin toista mieltä. Jos meidän tytöt tappelevat jostain niin kyseessä on melkein aina nameista.